TÄÄ EI AUTA VAIKKA MULLA EI OLEKAAN ENÄÄ TERIÄ. mä revin haavat auki muilla keinoilla ja katselen kun veri valuu. se tuntuu niin hyvältä vaikka tein sopimuksen etten vahingoita itseäni. mä en enää tiedä mitä pitäisi tehdä, oon neuvoton. on niin vaikeeta pistää vastaan niille ajatuksille.

ja ei, mä en halua kuolla, ainakaan paljoa. mä haluaisin parantua mutta se on vähän vaikeeta kun ajatuksissa joku käskee vuotaa kuiviin.