mulla on pieni suuri ongelma josta aion puhua nyt.
nimittäin mun ulkonäkö ja tyyli. oon yli vuoden tätä jo miettiny ja surrut.
ELI SIIS: yhdellä mun parhaista kavereista on tyyli, jonka edustaja myös mä haluaisin olla. nyt mulle on sanottu siitä kuinka tätä henkilöä matkin ja olen ihan kauhee gootti ja kuinka olin ennen hirvee pissis ym. paskaa.
voin sanoo, että en saa tästä "matkimisesta" mielihyvää. en yhtään, päinvastoin. se ahdistaa mua ihan helvetisti. en haluaisi matkia ketään.
en tykkää siitä yhtään.
saan mielihyvää siitä, että olen juuri sellainen kuin haluaisin olla. niin varmaan me kaikki, eikö vain? miks mä pukeutuisin värikkäisiin vaatteisiin, jos en niistä tykkää? miks venyttäisin mun korvareikiä jos ne olis mun mielestä rumia? miks haaveilisin lävistyksistä ja tatuoinneista jos vihaisin niitä?
niimpä. tahdon vain olla sellainen kuin haluan ja tuntea itteni tarpeeksi hyväksi.
ja toiseksi, nää "normaalit teinitytöt" (eli hipsterit jos multa kysytään) on satuttanu mua liikaa. ei, ne ei oo haukkunu mua päin naamaa, ei lyönyt tai mitään. mut ku ne kulkee mun ohi ja kattoo mua alentavasti, ja kuvittelee ittensä täydellisiks ja parhaiks ja on niin saatanan suosittuja, niin se sattuu muhun. oikeasti. ja jälleen kysymys: miks mä haluaisin olla sellanen ihminen joka saa mulle aikaan pahan olon?
haluan olla erilainen ja erottua joukosta hyvällä tavalla. mut se on vaikeeta kun ihmiset pilaa toisten ilon.
kiitti vitusti vaan kaikille. voisitte tulla sanoo mulle päin naamaa sen et toivoisitte mun kuolevan ettekä vaan kuiskuttelis toisillenne. thanks.
