sunnuntai 24. toukokuuta 2015

kerrankin jotain positiivista!

mulle kuuluu oikeasti jo ihan hyvää. tää on jo kolmas osasto missä mä olen saman jakson aikana mutta mulla alotettiin ect-hoidot. olisin voinut jäädä tuolle edelliselle osastolle ja odottaa kesäkuuta mutta oli parempi vaihtaa osastoa ja päästä sähköhoitoon heti. oon käynyt nyt neljä kertaa, kaksi on vielä edessä. sen jälkeen torstaina olisi hoitokokous jossa selviää kirjataanko mut ulos vai jäänkö vielä osastolle kirjoille.

mutta siitä sähköhoidosta vielä; jos teille tarjoutuu mahdollisuus kokeilla, kokeilkaa ihmeessä! se ei mulle ihmeitä ole tehnyt mutta kyllä siitä hyötyä on ollut. lähimuistin pätkiminen on ainoa huono puoli mikä nyt tulee mieleen. mutta suosittelen!

ei mulla muuta tällä kertaa. hengissä ollaan ja pysytään. kerrankin mä oikeasti voin sanoa haluavani elää. ajatukset ei pyöri kuoleman ympärillä. mulle on tulevaisuus, mä uskon niin. en vaan tiedä millainen mutta alkaa ahdistaa jos ajattelen sitä, joten pysyttelen mieluusti vaan tässä hetkessä... mä haluan nauttia tästä hyvästä olosta niin kauan kuin on mahdollista.

pieni kuulumispostaus tähän väliin, hyvää viikonvaihdetta kaikille! <3

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

nouset ylös voittajana

viime sunnuntaina palasin kotilomilta. ja mulla oli mukana jotain kiellettyä. terä.

istun suihkun lattialle ja viillän. viillän uudelleen. ja taas. osun suoneen ja verta suihkuaa. hymyilyttää.

hoitajat tulee huoneeseen. istun itkien verilammikon vieressä. päivystävä lääkäri saapuu paikalle. mua alkaa pyörryttää. siirryn sänkyyni makaamaan. sitten lähtö taksilla päivystykseen. 9 tikkiä.

vanhempien luottamus meni jälleen. välit tosin korjaantuivat jo mutta se satutti mua. mun oma tyhmyys. tai no oma ja oma. nää ei oo kaikki mun ajatuksia vaan hänen. lupasin että kaikki on hyvin enkä tee enää ikinä mitään sellaista.

tänään palasin kotilomalta.
ja mulla on terä mukana.

jää tosin nähtäväksi käytänkö sitä.