päätin että teen sen. tiistaina.
oon itkeny melkeen koko ajan, oon heitelly tavaroita purkaakseni tätä oloa mutta ei. ei mikään auta.
huomenna uloskirjaus. tiistaina apteekkiin ja sieltä kotiin. siellä yksinollessa on hyvä tehdä ihmeitä.
joo, oon ajattelematon ja itsekäs mutta mun on pakko vaan jättää tää maailma taakseni. en kestä elämää, en kestä itseäni. mulla ehkä ois jopa voinu olla mahollisuuksia selättää tää kaikki, mut se vaatii liian paljon töitä. ei musta ole siihen.
kiitos ja anteeksi.
Me sun lukijat ei kestetä,jos sä luovutat <3 :( ÄLÄ TEE SITÄ! Oot tärkeä tosi monelle.
VastaaPoistasanon vielä täälläkin: älä. vaikka nyt tuntuu toivottomalta, niin sä tulet voimaan vielä paremmin. sä luovuttaisit ja se on LOPULLISTA. mieti sun ystäviä, perhettä - haluatko tosiaan aiheuttaa sen tuskan kaikille, jotka sua rakastaa?
VastaaPoistaÄlä lähde. Tuska on aina väliaikaista. Sinnittele. Siitä on viikko kun sain kuulla samanlaisen uutisen. Vaikka en sua henkilökohtaisella tasolla tunnekkaan niin muhunkin sattuu.
VastaaPoista"It gets easier. Thank god life just gets easier. I mean, you could be going through complete hell and it’s like you can’t fucking breathe the moment you wake then you’re suffocating throughout the day till you finally take a deep breath and sleep in the end. But as each day passes, breathing gets easier. You don’t suffocate as much. You don’t feel like dying all the time. You live. You’re alive and you just made it through hell and back. And it feels great to be alive. So keep breathing, keep fighting to live because you will make it."