joudun ehkä lopettamaan tän blogin. vain siksi koska tajusin että kerjään vaan huomiota ja oon säälittävä kun jaan tällaisia juttuja sosiaaliseen mediaan. en vaan valitettavasti voi jatkaa tällaista. tää blogi on ollu mulle jo vuosia tosi tärkeä. pelkään vaan että mun olo menee entistä ahdistavammaksi kun en saa purkaa sitä kirjoittamalla mihinkään. mulla ei ole ihmistä jolle voisin 24/7 puhua ihan mistä vaan. mutta ehkä mä pärjään. mun täytyy vaan yrittää kestää tätä. en jää henkiin itteni takia vaan mun läheisten. mun perhe on mun ainoa syy jäädä henkiin, ja se on tosiasia. oon elämässäni nolannu itteni ja pahasti. mua hävettää liikaa se mitä olen, enkä tiedä voinko enää muuttua. yrittää voin tietenkin, mutta se taitaa olla aika turhaa.

kiitos teille tuestanne ja anteeksi kaikille joiden elämään oon negatiivisesti vaikuttanut tai tehnyt jotain muuta pahaa.

mä pidän tän blogin julkisena vielä jonkin aikaa. en mä tätä varmaan poista mutta muutan yksityiseksi niin ettei kukaan muu pääse lukemaan tätä.

hyvää jatkoa ja tsemppiä kaikille tulevaan! <3