lauantai 26. heinäkuuta 2014

ne kutsuu mua tuolla ylhäällä

musta ei vaan ikinä tuu sellaista että kelpaisin itelleni, saati sitten muille. mä en saa ikinä ottaa niitä kaikkia tatuointeja mitkä haluaisin. tai saisin, mutten pysty. ei ole rahaa. eikä ikää. eikä tatuoinneilla peitetty suurikokoinen vartalo ole kaunis.

muut ihmiset tekee ulkonäölleen vaikka mitä kivaa joka päivä, mut mä pysyn tällasena. sillä välin kun muut oppii rakastamaan itseänsä, mä haluun kuolla aina vaan enemmän.

ei oo kivaa olla henkisesti niin väsynyt. eikä nää helteet auta siinäkään.

haluun kirjottaa mut sanoja ei taaskaan tule ulos. tää oli siis tässä tältä erää, ja ajatellaan positiivisesti, joka sekunti ollaan lähempänä ikuista unta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti