multa kysytään mitä kuuluu ja mä vastaan että hyvää, kai. "miksi tuo kai?" en minä tiedä. en osaa sanoa enää itsekään.
mä tajuan olevani paska ystävä mutta en uskalla tehdä asialle mitään. työnnän kaikki pois mun läheltä. ei se ystävyys toimi yksipuolisesti, mutta en mä voi mennä puhumaan kenellekään. ei se ole mulle luontevaa. en olis oma itseni. mitä jos mut on luotu yksinäiseks? joo, niin sen täytyy olla. anteeksi.
tunnen odottavani jotain, vaikkei mitään käsitystä että mitä. jotain suurta? ihmettä? kuolemaa?
verinen ja tylsynyt terä makaa mun laatikossa. en jaksa koskea siihenkään enää. vaikka pitäisi. ei mulla ole sitä energiaa.
joo, mä haluan vieläkin tappaa itseni. mut mulle kuuluu silti ihan hyvää.
<3 kiva kuulla susta. oot tärkeä.
VastaaPoista♥
Poista