haaveilen henkeni riistämisestä harva se päivä mutta tajusin että kyllä mä kuolemaa pelkäänkin. lähinnä sitä että joku kävelee vastaan ja yhtäkkiä ampuu mut. tai kun näen kauppakeskuksessa hämärän näköisen tyypin kantamassa jotain, ajattelen heti että sillä on pommi ja kohta se räjähtää. kaikki mun ympärillä kuolee. tekee mieli sanoa että lähdetään pois. halusin juosta. mut miks?
en ymmärrä miten voi olla niin mahdotonta lähteä kotoa pois. vaikka se olisi jotain kivaa, jään silti mieluummin kotiin. kouluun meneminen ahdistaa reilusti enemmän mutta niin myös kotona oleminen. mitä mun oikein pitäisi tehdä? mikään ei tunnu oikealta.
ensi viikolla? ei. joulun jälkeen? ei. no entäs uudenvuoden jälkeen? vaikka se kuudes päivä tammikuuta, olis jopa vuosipäivä yhdestä itsemurhayrityksestä. ehkä. en mä tiedä. jokin mua estää. mut kun en jaksa. oon lopussa.
miten mä selviän joulun yli?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti