tästä ei tuu mitään.
mä vaan itken ja tärisen. revin ihoani ja katson kun veri pakenee. en mä edes haluaisi, mutta kun mua käsketään.
miten mä kerron ihmisille että mä en jaksa? haluan löytää jonkun keinon ulos tästä ilman että mun tarvis tappaa itteäni. yrittäkää ymmärtää, tää vaan on niin saatanan vaikeeta. mä yritän ihan tosissani. mä haluan selvitä, vaikka se vaatis mitä. ensin mä haluan silti tuhota itseäni, ihan sama kunhan en luovuta lopullisesti. se ei oo mahdotonta vaikka tuntuu siltä.
mut mä en silti pysty tähän.
en mä pysty juoksemaan itseäni karkuun.
tää on liikaa.
ja taas mä vajoan pinnan alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti