vaikee uskoa, mutta selvisin ekasta koulupäivästä. jumaVITUNLAUTA MÄ TEIN SEN. :DD ok.
mua nyt vaivaa yks asia. kun äiti pari päivää sitten puhui mulle siitä kuinka tärkee oon sille, ja itki. mitä sit jos mä kuolen kohta, miten se sit reagoi? en haluais satuttaa muita ja tiiän että itsemurha on vaan tuskan ja surun siirtämistä toisille ihmisille (ym. tunteellista paskaa), mutta kun en haluaisi elää.
mun pitäis kestää se pari viikkoa vielä.
(((((tiedän et tällasissa superlyhyissä postauksissa ei oo vittuukaan järkeä mut kukaan ei näitä lue joten se on ihan sama)))))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti