pakko elää vai pakko kuolla

jos jotkut teistä eivät tätä vielä tienneet, niin olen osastolla. tulin tänne keskiviikkoiltana. ja tottakai mulla oli piilotettu terä mukana eikä hoitajat löytäneet sitä kun mun tavarat tarkastettiin. ja niin, hetki sen jälkeen kun olin maannut omassa huoneessani ja mun olo oli aivan kamala, päätin että nyt on se hetki. menin suihkun lattialle ja viilsin. montakin kertaa mutta yksikään viilloista ei ollut mulle tarpeeksi syvä (paitsi yksi, mutta sekään ei ollut niin syvä että se ois tarvinnu tikkejä). itkin suihkun lattialla verta valuen kunnes hoitajat tuli huoneeseen ja jäin kiinni. mut siirrettiin eristyshuoneeseen ja nukuin siellä yön.

tunnen itteni likaseks superläskiks huomionhakuseks huoraks joka on vaan helvetin säälittävä...

moneen päivään en saanut ruokaa kunnolla alas. paitsi tänään sain aika hyvinkin, mutta silti en pystynyt olla oksentamatta. en oo taaskaan pitkään aikaan oksentanut, mutta heti kun tulin sairaalaan niin sekin alkoi. yks ongelma on kans se et en osaa olla polttamatta tupakkaa ilman että tumppaan sen käteeni. se sattuu vielä paljon enemmän kuin viiltely, ei kannata kokeilla. siitä jää rumemmat arvetkin.

lisäks oon hakannu päätäni seinään ym. kivaa. äsken iltapalalla yritin pölliä voiveitsen ja viiltää sillä mutta jäin kiinni. sanokaa jooko että oon säälittävä. niin vitun säälittävä.

mulla on vaan pakottava tarve viiltää, hakata itteeni tai vaikka tehdä itsemurha. anteeksi kaikki, mä ehkä käyttäydyn kuin 5-vuotias vaikka olen aikuinen ihminen, mutta kun mä en aina vain ole oma itseni. koittakaa jooko ymmärtää.

mut laitettiin tarkkailuun, en tiiä kuinka pitkäks aikaa. ja tästä hoitojaksosta voi tulla aika pitkä, mikä ei kauheesti mua ilahduta.

mutta joo. ehkä mä selviän, ehkä en. kukaan ei sitä tiedä. toivotaan parasta.