mä olen ollut yllättävän pirteä, mutta se ei silti tarkoita sitä että haluaisin elää. ei.
en jaksaisi enää edes ottaa joka aamu seitsemää pilleriä, en jaksaisi pestä hampaitani, en jaksaisi tehdä kotitöitä, en jaksaisi käydä suihkussa. en mä jaksais mitään...
tänään illalla suunnittelin viiltämistä. en oo kyllä varma siitä vielä, mutta haluaisin kovasti tehdä sen. mä jään siitä kuitenkin (mun tuurilla) kiinni. tai en tiedä.
en kestä elämää enää. päästäkää mut pois, jooko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti