keskiviikko 9. joulukuuta 2015

loputonta kärsimystä

oon varmaan tällä osastojaksolla itkeny enemmän kuin koko vuoden aikana yhteensä. toisaalta se on hyvä että pystyn itkemään, toisaalta se ei auta mua juurikaan millään tavalla. sen pitäis helpottaa mut ei. ei mulla.

miksei eutanasiaa voitais laillistaa? mut voitais vihdoin päästää tuonne toiselle puolelle jossa mun ei tarvis kitua enää.

tiedän että tuo kuulostaa idioottimaiselta, anteeksi. mä en vaan jaksa tätä enää. mun tilanne on toivoton. asioita ei voi enää muuttaa. kaikki on mennyttä.

miten mä jaksaisin taistella?



4 kommenttia:

  1. <3 voimia paljon, olet tärkeä! (:
    Sun ei kuulu kuolla. Sulla on koko elämä edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos <3 ja näinhän se (valitettavasti) on.

      Poista
  2. Saatko sä pitää puhelinta siellä? Lähetin sulle kikkiin viestin.

    Voimia <3

    VastaaPoista