päivääni on kuulunut oksentamista ja lenkkeilyä. kävelin sateessa tunnin. mutta en välittänyt siitä pahemmin. kunhan kaloreita kuluu. mä lopetan vasta kun oon tarpeeksi laiha. täydellinen.
mulla tuntuu menevän ihan hyvin. mutta niin kiittämättömältä kuin se kuulostaakin, en ole siihen tyytyväinen. mä haluaisin vielä toteuttaa sen suunnitelman ja lähteä pois täältä kun en osaa enkä pahemmin ansaitse elää mutta mulla on pieni toivonkipinä taas syttynyt. entä jos sittenkin? mitä jos tää kaikki onkin joku päivä vaan osa mun menneisyyttä? en kyllä tiedä jaksanko uskoa tuohonkaan.
en tosiaankaan enää tiedä lähteäkö vai jäädä. mä en osaa päättää.
jää. pienikin toivonkipinä voi riittää parantumisen tielle. jää me pyydetään ♥
VastaaPoistamä yritän vielä. ♥
PoistaJos päätät lähteä, kaikki on lopullisesti ohi ja sitten et voi valita enää mitään. Jos jäät eloon, voit aina lähteä myöhemminkin jos siltä tuntuu, tosin toivon ettet päädy siihen ratkaisuun. Elämä on muutenkin niin lyhyt.
VastaaPoistaoot oikeassa. kiitos paljon!
PoistaSulla ON toivoa, niin kauan kun vaan pysyt elossa ♥
VastaaPoistaPS. Mulla on sulle haaste mun blogissa :) http://llepakko.blogspot.fi/2015/07/liebster-award.html
VastaaPoistaohhoh kiitos! pitää katsoa jos vaikka jaksan tehdä :D
Poista