maanantaina uloskirjoitus. tätä mä oon odottanu neljä kuukautta!
oon nyt oikeestaan ollu kotona enemmän ku osastolla, mikä on ollu ihan siedettävää, ja oon ollu omassa koulussa. vähän edelleen pelottaa se syksy, joudun uusien ihmisten sekaan ja silleen... toivon että löydän uusia kavereita.
ystävät on mulle tosi tärkeitä. ne pelasti mut sillon tammikuussa. ne kertoi koulussa aikuisille kun ne oli musta huolissaan. koska mä oon niin nolo etten ite osannut hakea apua.
oon niin onnellinen nyt että ne teki sen. osastojaksosta on ollu mulle tosi paljon hyötyä. mua ei välttämättä olis enää muuten. en osaa koskaan kiittää tarpeeks.
+ en tiiä säästäisinkö tän blogin vai poistaisinko tän. toisaalta tykkään selkiyttää ajatuksiani kirjoittamalla mut oon niin nolo ja säälittävä ja kaikkea :( ja pelkään että joku löytää tän. paitsi et kukaan ei lue tätä nytkään. kai..
mutta maanantaita odotellessa, kirjoittelen luultavasti lisää fiiliksestä sitten!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti