en oo taas vähään aikaan kirjotellut, mutta näihin viikkoihin on mahtunut ainakin yksi yliannostus (kaksi yötä sairaalassa), vähän viiltelyä, hakkaamista, oksentelua ja muuta kivaa. myös kuntoutuskodissa on ollut vähän ongelmia. muut asukkaat triggeröi mua ja toisinpäin. ja ohjaajien on vaikee luottaa muhun. perjantaina en päässyt yksin huoneeseen, varsinkaan ruokailujen jälkeen, jos satuin pääsemään huoneeseen, oven piti olla auki. sain myös soittaa puheluita ja käydä vessassa kunhan ovi oli auki ja ohjaaja odotti ulkopuolella. ulos ei tietenkään ollut mitään asiaa. se oli tosi ahdistavaa mutta itepähän oon senkin aiheuttanut, joten turha valittaa. mä kyllä aion saada luottamuksen takasin. ei tästä muuten tule yhtään mitään.
mulla on myös nykyään syömisessä sääntöjä. liikuntaa pitää kans lisätä. joko käyn kävelyllä/juoksemassa (tänään kävin tunnin lenkillä) tai sit suoritan pari kertaa päivässä pienen treeniohjelman minkä suunnittelin. on kiellettyjä ruoka-aineita ja annoksia pitää pienentää, herkkuja vähentää ja santsaaminen on kiellettyä. lyhyesti sanottuna: syön mahdollisimman vähän ja terveellisesti plus lisään liikuntaa. jos ei tällä paino ala putoamaan niin ei sitten millään. se on mun elämän tarkotus just nyt. laihtua. olla pieni, kaunis, tyytyväinen itseeni ja onnellinen. ja oon ilonen koska se tulee vielä tapahtumaan. mä en malta odottaa.
Tsemppiä:-)
VastaaPoista