tiistai 27. lokakuuta 2015

say yes to suicide.

kaksi kuukautta olin ilman terää

ja tänään mä tein sen taas.

helvetin säälittävät pintanaarmut.

voiko ihminen säälittävämpi olla? tai nolompi? huonompi?

en pysty keskittymään kunnolla ja jokainen pikkuasia mikä pitäis hoitaa, ahdistaa niin helvetisti. en mä pysty tähän.

jos mä lähden täältä ennen joulua, eihän se haittaa ketään? tai no, ehkä haittaa, mut ihan sama. anteeksi. olisitte tyytyväisiä että mulla ois vihdoin hyvä olla.

miks mua kidutetaan tällä tavalla?

oon niin väsynyt tähän kaikkeen, että näen vaan yhden ratkaisun. ei varmaan tarvitse edes sanoa, mikä se on.

pärjäilkää te, rakkaat. mä en enää edes jaksa yrittää.

2 kommenttia:

  1. jos kuolet, ei siitä seuraa sulle hyvää oloa. silloin ei ole mitään oloa tai tunteita. jos kuolet sulla ei enää koskaan ole mahdollisuutta voida hyvin.
    oon paraskin puhumaan ku ite samojen juttujen kanssa painin mut.. toivoisin että jaksaisit vielä pysyä hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en jaksa uskoa että mulla olis vielä joku päivä kaikki ihan oikeasti hyvin. mutta mä yritän ainakin vielä hetken... kiitos ja tsemppiä sinne <3

      Poista